torstai 10. lokakuuta 2013

Hämis elämää

Kohta on tullu asuttua se muutama kuukausi Hämeenlinnassa, opiskelu etenee huimaa vauhtia ja nautin siitä ihan täysillä että on kunnollinen päivä rytmi ja asioita mitä tehdä. Vapaa aikaa ei paljoa jää ja raha on todella vähissä koekin ensviikolla eikä ole vieläkään kirjaa ostettuna se huonopuoli tosiaan on että kun pitää tosiaan nuo materiaalit ostaa aina ite ja mitään ei saa ilmaiseksi tosiaan kierrätystä kyllä aion hyödyntää niin paljon kun vain mahdollista.
Päivä askareet on mukavia ja sain myös kämppiksen vihdoin ja viimein solu asuntoon joten sekin on mukavaa että on joku henkilö jota näkee. Tykkään omasta huoneestani vaikka oma kämppä olisi todella kiva niin saisi järjestellä kaikki tavarat sillain kun haluisi. Toivon mukaan keväällä saisi asiat sitten siihen malliin et voisi katella omaa asuntoa.
Unelmoin myös siitä että pääsisin nyt opsiekuln ohella näkemään maailmaa ja kenties vaihtoon ulkomaille uskon, että tää koulu antaa hyvät mahdollisuudet monenlaiseen tekemiseen.

Luokka on mukava ihanan erilaisia ihmisiä kaikki ja mukava kun on päässy tutustumaan pikkuhiljaa kaikkiin ihanaa että en ole ainoa cosplayeri luokalla. Opiskelija bileiden ja erilaisten tapahtumien kautta on tullut tutustuttua meidän tuutoreihin ja muihinkin muotoilun puolen tyyppeihin.
yksi suosikki kurssi on tuo luonnostelu ja piirtäminen sitä on tullu tutustuttua erilaisiin tapoihin tehdä töitä mikä on mukavaa. sitä on löytäny itsestään lisää tuota taiteilija tyyppiä harmittaa tosiaan vain et kaikki työ kuvat on puhelimessa ja mulla ei ole usb johtoa eikä muistikortin lukijaa.

Ihastunutkin olen tai tykästynyt erääseen. Harvinaista että hän ei ole mikään pitkätukka metallisti en uskonut ikinä voivani ihastua semmoiseen normaali tyyliseen ihmiseen olen iloinen sen suhteen kuitenkin vaikka aluksi sitä ajattelin että ei hän minusta voisi missäännimessä kiinnostua. Tiukka itsestä on kyllä tullut tässä kaikenlaisten kokemusten kautta ja omalla tavallaan pelottaa se että mua taas satutetaan joten sitä pelkää rakastumista aika paljon, mutta toisaalta sitä ei halua pelätä pitkään haluan luottaa ja uskoa että tästä voisi tulla jotain vakavampaa. Sen olen kuitenkin päättänyt että sitoudun kunnolla vasta sitten kun tiedän et mut viedään alttarille. No tottakai jos parisuhteeseen ryhdyn niin oon tosi tarkka asioiden suhteen en tee semmosia asioita mitä en itelleni haluis tehtävän. En kestä flirttailua muille jos on parisuhtees tai jos menee kehuskeleen henk. kohtasesti toista ja haalmisessa menee se mun oma raja. Toinen on myös se että tiedän mitä elämältäni haluan ja eniten unlemoin omasta perheestä, sitä ennen kuitenki haluisin päästä nauttimaan semmosesta yhteiselosta miehen kanssa ennen oman perheen perustamista.

Tänään siis rentoutumaan keikalle Turmion Kätilöt Tampereella siis.
Tämä nyt oli tämmöinen mietiskely kirjoitus ja onhan mulla cossit tiedossa Desucon Frostbiteen joten niistä sitten myöhemmin.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti